keskiviikko 29. tammikuuta 2020

Ydinpommin suremisesta

"
Ennen joulua oli jonakin päivänä plussan puolella ja lumi puiden oksilta suli ja tippui suurina pisaroina kulkijoiden niskaan. Oli sumua ja jotenkin mahtavaa. Tuli mieleen Helsingin joulun seudun säät ja jotenkin åarijonossa marssivat sotilaat, vanhukset nuorille malliksi, sumuun kadoten, tai kunniavartio. Ja jotenkin tuntui silloin, ettö niin osaa surra ydinpommejakin. Mutten sitä niin hyvin opsannut säveltää.



Miten ihmiset saa käyttäytymään vastuuntuntpoisesti ja ajattelemaan, minkälaisen maailman haluavat jättää jälkipolvilleen, siihen EHKÄ olisi iloa tästä sävelmästäni, mutta luulen, ettei sen vaikutus ole kestävä, enkä tiedä, että miksi.

"
http://kokonaiskuvat2.blogspot.com

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti