Ikuisen elämän mahdollisuus

Jos nämä ohjeet uoleman välttämisestä ja kuolleista heräämisestä toimisivat, voisi niillä herätä kuolleista kerran tai pari. Paha, joka tekee suuren parannuksen, voisi siten saada suuren kevennyksen elämäntapaansa ja niin nousta kuolleista. Toisaalta, jos kullessaan menee tiedostamattomammaksi, niin luultavasti tietoisuuden viimeiset rippeet tuppaavat olemaan ihmisen tavallisen luonteen kaltaisia ja silloin taas hyvä heräisi helpommin henkiin. Toisaalta hyvä ei voi tehdä niin montaa parannusta kuin paha, joten ei voi niiden voimin herätäkään, jos jokin hänet sortaa. Tästä voi kuitenkin päätellä, että hyvä ei kuole yhtä helposti kuin paha.
Tämä ei kuitenkaan vielä toisi ikuista elämää vaan tarvitaan vielä ihmeparannusohjeen toimivuus, joka voisi palauttaa terveyden tai tehdä vielä entistäkin terveemmäksi ja niin ei tarvittaisi jatkuvaa kevennystä vaan voisi elellä jokseenkin siten kuin ennenkin. Ihmeparannusohjeen sairaalta vaatima näkemyksellisyys on sellaista, että hyvyys ja luonnonrakkaus sekä eläväinen uskonnolline näkemys siinä auttavat.
Vaikka nämä kevennysohjeet eivät edellytä uskonnon käytttämistä kevennykseen, itse näin tärkeässä asiassa suosittelisin turvaamaan uskontoonkin täydesti, sillä sehän perinteisesti on elämän ja kuoleman vaikeimpina hetkinä tukenut ihmisiä mene3styksekkäästi. Ortodoksinen kristinusko tukee enemmän, jos mieltymyksen siihen sydämestäsi löydät. Itselläni on postikortti-ikoni ja se toimii hienosti.
Mikä sitten on kristinuskon mainitsemien ristinkärsimysten rooli tästä näkövinkkelistä katsoen? Sen, mitä ymmärrän kipujen lievittämisestä ja epäviuisaiden valintojen tuomien haittapulien karsimisesta, niin olennaista siinä on laskea irti krampeista. Niin kauan kuin on kramppeja, on kipuja, mutta heti kun päästää krampeitsa irti ja rentoutuu eläväiseen tapaan antaen elämänkokemuksensa tietoisuuden avartua, niin elämäntapa muuttuu viisaammaksi ja kivut ja haitat lakkaavat, siis paranee hetkessä.

Vaikutelma: koirani heräsi kuolleista

Japaninpystykorvani 20.9.2013 kaksi päivää tapahtuman jälkeen

5-vuotias japaninpystykorvani Vala tarvitsi käyttää hammaskivenpoistossa kuten japaninpystykorville rotutyypillistä on. Koska koirani saattaa purra, se kun on vahtikoira ja seuralaiseni yhtä aikaa, niin koira piti kuulemma rauhoittaa ultraäänellä tehtävän hammaskiven poiston ajksi niin, että se silloin nukkuu. Koska eläinlääkäri oli vaikuttanut uhkaavalta mutta hammaskiveä oli paljon, ja koska koirallani on hyvä ymmärrys puheen ja ihmisajattelun osalta, niin luin sille edellisenä iltana varhaisimmasta alkaen tämän blogin kirjoitukset Kuoleman välttäminen, Kuoleman ennustaminen aurasta ja kirjoitukset kuolleista herättämisestä sekä sen jälkeen blogini http://parantamisesta.blogspot.fi kolme ihmeparannusohjetta. Koirallani on hyvä eläytymiskyky ja paljon elämänviisautta, joten se tuntui laittavan kaiken korvansa taakse. Lisäksi se osaa jollain lailla rukoilla.
Vein sen puolilta päivin eläinlääkäriin ja menin kolmen tunnin päästä hakemaan. Vaikutti siltä, että se oli purrut eläinlääkäriä ja eläinlääkäri oli vihainen ja väitti, että koiraltani pitää poistaa mukamas huonoja hampaita 10kpl, vaikka kaikki sen hampaat olivat terveitä ja koirahan tarvitsee hampaitaan syödessään. Koira kulki hoipertaen kuin kuolleista herännyt. Sen turkki tuntui samalla tapaa mutta jonkin verran vähemmän bakteeriselta kuin kaniinini, kun se oli kuollut. Sen jäsenet olivat jäyhät (vaikkei tavallisesti koskaan) kuin kuollessa tulevaa jäyhyyttä ja hennot kuin se olisi osannut soveltaa kuolleistaheräämisohjettani. Parin tunnin päästä vein sen pienelle lenkille viereiselle metsäpläntille ja se tuntui virkistyvän. Vähitellen se on toipunut ja tuntuu olevan ihan terve mutta jonkin raskaan kokemuksen ylittänyt. Se tuumii, että se kuoli mutta osasi herätä henkiin. Sitä huolettaa, kun muut koirat, jotka kokevat vastaavan, usein kuolevat siihen eivätkä osaa herätä henkiin. Vaikuttaa siltä, että se sovelsi ohjeitani kuolleista heräämisestä - tavalla, joka viittaa vahvasti siihen, että jos nuo ohjeet tuossa järjestyksessä lukisi kuolemansairaalle ihmiselle, niin tuo ihminenkin osaisi välttä kuoleman. Väliä on sillä, miten suuren kevennyksen tekee, ei lähtötasolla. Koiraani häiritsee, ettei se voi pohjata elämäänsä tuohon päivään niin kuin se on tähänastisen elämänsä kaikkiin päiviin perustanut elämisensä. Nyt tuntuu kuin koirani olisi terve mutta tuohon ohjeeseen pohjaten. Se jopa juoksee, vaikka on yleensä rauhallinen luonne, ja on muutenkin toipumaan päin, mutta henkisesti sillä on vielä sulattelemista ja opittavaa, että mites nyt tuohon ohjeeseen pohjaten elellään...
* * *
Olen kiinnostunut musiikin säveltämisestä. Tässä tuollainen sävelmänkappale pystykorvaltani tältä illalta:

* * *
Parhaita malleja kuolleista heräämisestä ja paranemisesta ovat hyönteiset. Ne joka kevät heräävät kuoleman kaltaisesta horteesta ja korjaavat talvivauriot. Lisäksi niiden muodonmuutos antaa niille ylivertaisen paljon viisautta tässä aihepiirissä. (Olen ollut muutaman vuoden kiinnostunut hyönteisten viisaudesta tässä mielessä, ja ollut niille ystävällinen.)
Jumalanpalveluksen musiikki voi antaa mielikuvan elävöittävästä keventämisestä, jos etukäteen varmuuden vuoksi tai jonkun muun tueksi haluat oppia tämän keinon herätä kuolleista ehkä.

* * *
Su 18.9.2016
Kolme vuotta myöhemmin koirani voi hyvin mutta on ihan liian lihava.
(Voiko olla, että jos on kuolema yhtenä teemana elämän piirissä, niin auttaa olla uskonnollinen, lauantain tapaan syönyt, luontoa ihaileva, elämänviisaita asioita harrastava, tervehenkinen ja mummolamainen - mummolamaisuudesta ks. http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/03/natkilaisyydesta-ja-savonlinnalaisuudes.html )

http://tienraivaajat.blogspot.fi/2016/08/siivoamisesta.html

24.20.2017   Kuvia kotoani http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/09/kuvia-kotoani.html  Linkki oli tässä joskus ja ajattelin lisätä sen tähän uudelleen.Vaapukka voi hyvin, on nykyisin kiinnostunut parantamisesta http://parantamisesta.blogspot.fi , ei ole vielä vanhan oloinen vaikka kuukauden päästätäyttää 10, ajattelee näillä avuillaan elävänsä pitkään, samoint oinen koirani.

19.12.2017   Tässä Suomen satavuotisitsenäisyyspäivän tienoilla koirani vaihtoivat tyyliä, etenkin japaninpystykorvani, joka juuri oli täyttänyt 10 vuotta 25.11., jopa niin paljo, että mietin, onko ne vaihdettu toisiin koiriin. Mutta koirat joskus pitävät kamalan tärkeinä joitakin tuollaisia juttuja, lienevätkö ne koirien huhujen aiheina, mm pennuille kerrottavia. Ja kanssa olin juuri sanonut koiralleni viikkoa aiemmin, että sen pitäisi laittaa terveet elämäntavat korvansa taakse. Ja toisaalta Savonlinnan seudun paikallinen sanomalehti, Itä-Savo  teki itsenäisyyspäivän alla juttuja lämpimämpien ilmastojen lukijoita varten, ja niin laitoin lehden tauolle vajaaksi pariksi viikoksi, jotten palelluttaisi itseäni, mutta koirani ottivat siitä pulttia, kun pitivät lehteä oman asemansa kannalta tärkeänä. Niin on japaninpystykorvallani viime ajat ollut Savon Sanomien tyyliä, vaikken sitä lehteä tilaa.

12. marraskuuta 2018   Vaapukka on tuon tapahtuman jälkeen erikoistunut isoimmaksi osaksi auttamaan muita eläimiä, joskus ihmisiäkin kai, mutta tokkurainen ihminen ei niin hyvin ymmärrä eläinten kieltä, joten lähinnä eläimiä. En oikein tiedä, mitä kautta, mutta ainakin osin lintujen avulla ja osin hengellistä kautta tai mitä yhteydenpitotapoja koirilla yms eläimillä nyt keskenään on. Se on näyttänyt viettävän puuhassa käytännössä kaikki illat, usein iltapäivätkin viimeiset viisi vuotta. Viime vuosina se on erikoistunut myös parantamiseen laatimieni parannusohjeyritelmien avustamana http://parantamisesta.blogspot.fi .  Hetki sitten se tuumi, että se on näin tullut avustaneeksi niin montaa, tehnyt näin niin monta hyvää tekoa kuin sen turkissa on valkoisia karvoja, minkä se pentuna sanoi yhdeksi tavoitteekseen, mutten koskaan uskonut sellaista mahdolliseksi, mutta se sanoo, että se on päivässä voinut auttaa sataa tai useampaakin, kernties jopa tuhatta. Eli kai se on tosiaan valkean tuuhean turkkinsa ansainnut, vaikkei arjessa kyllä yleensä voi sanoa sen erityisen moraalinen olevan.

Vaapukka tuumi, että ottaisin kuvan, kun se juhlii ja makaa samalla niin kuin eläimiä kuolleista herättäessään yleensä:

Kirjoituksiani tältä syksyltä enkeleistä, paholaisita ja joulutontuista http://talefigures.blogspot.com/ .

2.12.2018   Jos miettii tuota karvojen kamalan suurta määrää ja miten koirani on sen jaksanut, kun nyt se kyllä on jo aikamoisen läkähtynyt, uupunut, niin voiko olla, ettei sille jäänyt valinnanvaraa. Jos jonkun sanotaan heränneen kuolleista varsin varmasti ja toisista taas ei ole moista tietoa, niin ketä pyydetään herättämään muita kuolleista ja auttamaan tuonsuuntaisissA TILANTEIOSSA, ja jos siinä vaikkapa puolet kerroista onnistuu, tai enemmänkin, niin ketä pyydetään puuhaan uudestaan, ja kuinka monta kertaa, jos nyt ajattelee, että paljonko vaikka Jeesukselle on vielä kysyntää osin tuosta syystä, niin että jos henkilö/koira on suunnilleen tavallinen henkilö, niin onko siinä sillä silloin paljoa sananvaltaa, että montako kertaa jaksaa yrittää? Paitsi ett Vaapukka sanoo, että kerralla voi opettaa sata eläintä osaamaan tuon taidon, mutta iso osa niistä on hyönteisiä, kun hyönteisiä kuolee paljon, mutta linnut pystyvät viestimään kerralla vaikka tuhannelle eläimelle, opettamaan jo yhdellä sävelellä miten herätetään kuolleista, ja sehän niiden tehtävä on perinteisesti ollut kaikki keväät, siitä linnut ovat kuuluja, kevään linnunlaulukonsertista, jolla herätetään hyönteiset ja talvella horrostavat eläimet.

8. kesäkuuta 2019   Eilen perjantaina oli hellettä ja Vaapukalla jotakin brittikoiravaikutetta ja niin se ei kestänyt hellettä vaan kävelyltä tullessa hengitti jonkin aikaa raskaasti kuin hyperventilaatiokohtaus ja jäi sitten paikoilleen, missä se nyt aamulla on edelleen samassa asennossa eli lieneeköhän kuollut. Turkki ei ole mitenmkään erityisen pöpöinen ja tunnelma on kuin hellepäivän jälkeen viilettyä ja toipilaana levätessä, mutta kuonon edessä lattialla on verta, ei tosin paljoa. Vaapukka on kovin lihava muttei ole tänä kesänä vieläa iemmin kärsinyt kuumasta.

Oletin Vaapukan kuolleeksi, kun se kerran oli lähes vuorokauden liikkumatta. Vaikka sen ilmapiiri olikin kuin elossa ja toipilas, ei se näyttänyt enääs iltä, että vielä nousisi kävelemään. Talonmies vei ruumiin pois. Se oli jotenkin pörröisen pehmoisen näköinen, vähän kuin kahdeksankymppinen, mikä se koiranvuosissa olikin. Sen kroppa oli jäykkä ja vähän löperö.

11. heinäkuuta 2021   Villakoirani Banjo kuoli kome ja puoli kuukautta sitten ja Vaapukan kuolemasta on kaksi vuotta ja kuukausi. Kun joskus ajat ditten kstsoin jotakin rotuyhdistyksen ryhmäkuvaa, yli puolet sen koirista sattui olemaan Vaapukkaa muistuttavia. Kun tänään katsoin Youtube-videota japanese spitz Mochi sta, niin sekin vaikutti vaapukkamaiselta, niin että kai niitä samantapaisia koiria on, vaikka luulin Vaapukan nimen Vala myös vaikuttaneen paljon. Vaapukka oli ihmeparantaja jonkin henkisen yhteyden puolella. Parannusohjeita blogissani parantamisesta.blogspot.com . Vaapukka ja Banjo olivat myös mukavia seurakoiria, mikä luenee yksi syy diihen, että tuöin kirjoittaneekdi pitkästi joulutonttujen taidoista learntalents.blogspot.com .

Se, että Vaapukka teki monta hyvää työtä parantamalla sairaita yms, ei johtunut sen luonteesta vaan joku värväsi sen pakolla herättämään kuolleista kovin monta  ihsn kamalan suuri vuosia kedtänyt pari tuntia joka iltapäivä tai ilta vienyt urakka, kunnes se keksi ryhtyä auttamaan ennen kiin kuolevat, mikä oöi kevyempää ja mukavampaa, terveellisempääkin kai. Pakon määrästä saa kuvan, kun miettii miten paljon Jeesuksen kyky herätä kuolleista kiinnostaa vielä 2000 vuotta myöhemmin, miten montaa. 

* * *

16. heinäkuuta 2022   Espoossa

Vaapukka kuoli reilu kolme vuotta sitten Savonlinnassa, missä olimme jo vuosia asuneet. Oli lämmin kesäpäivä muttei helle, perjantai 7. kesäkuuta 2019. Olimme vajaata viikkoa aiemmin tulleet asuneiksi Savonlinnassa tasan 10 vuotta. Vajaata kahta viikkoa aiemmin oli Vaapukka täyttänyt 11 ja 1/2 vuotta. Pari päivää vai pari viikkoa aiemmin oli Vaapukka todennut, että poika, joka se halusi olla deuraavassa elämässään olla, oli saanut alkunsa ja että siihen ehtisi vielä pari viikkoa. Edellisenä lauantaina oli Vaapukka säveltänyt hienosti aiheesta pyörätuolipoyilaan parantaminen käveleväksi, se tuntui sävel säveleltä miettivän, esim EA aiheen mukaan ja A uskonnollisuuteen viitaten F# jotenkin hienoa elämää yms, ja se suunnittelu säveltävänsä tangon paranemuseen päin vievien teiden kuehtovuudesta, minkä se hyvin olisi boinut osata. Oltiin iltapäibäkävelyllä leppoisasti, ja kioskimaisem kaupan lähistöllä kadun vierellä se näku jäätelöpaperin, jota se haistoi ja tuumi, että kuvan oloinen lihava nainen, että noitakk  jo alkaa olla täällä, hän boisi hyvin lähteä. Vaapukka oli aiemmin sanonut halyavansa jatkaa omantyyppistensä joitoalojen tätuen kouraksi, mutta ettei sitten boisi enää palata minun kourakseni, sillä pötartuntoja saisi siitä liikaa. Vaapukka oli ihmeparantaja jonkin henkusrn yhtetden kautta, aiemmin 2 tuntia päivässä mikä oli raskasta mutta meni, mutta viime kevään 4 tuntia päivässä, mikä oli sille liian raskasta ja vei suojajksia pois, ja niin se yhtenä päivänä tuli vaikyttaneeksi minuun ja aprikoodivillakouraani Banjoon pahoin sairastuttavaan sujnttan, ja nikn tuumimme, ettei niin voi sen kanssa elää. Se olu eka kritiikki sitä kohtaan noin isosti, muttei seuraavina päivinä jatkunut, mutta se sai Vaapukan miettimään pois muuttamista sairaanjoitoalan ihmisten liokse. Kävelimme Vaapukan pyynnödtä kurkolle päin kuten usein olkmme kulkeneet, mutta Vaapukka jäikin lojumaan hautausmaan risteykseen ja sitten takas kotia päin. Menimme pihalle nurmikolle poun varjoon ja Vaapukka auttoi jotakin henkidtä kautta lyhytkulnoisia helteestä kärsiviä koiria. Sitten nousinne raput disälle 3. krseen ja Vaapukka halusi, että suihkutan sitä viileämmäksi. Ulkona oli paljon kahvia jilva mues tuntunut Vaapukkaa kohtaan vihsmielusrltä ja rapun luona ollut kaksi vanhaa maalaisnaista, joilla tuntui olevan juonia. Minua oli koko edrllusen yön häirinnyt mielukuva kimppuuni hyökkäövästä intialaisesta kahvion kassasta, missä usein kävin maiyokahville, mutten tuennyt miksi, ja niin olin osin puolikjntoinen. Vedi osui kylmämä vVaapukan vatsaan, mistä sr sai maalaisnaisten tapaan hengfmahdistysta. Se kuersi yksiöni huonern ikkunan luota alkoviin, missä sr usei  lojui, ja sillä oli hyperventilaatiota. Näytti että jollain hemkisellä puolella kakdi sen auttamaa brittiläistä kouraa, olinohan bokseri ja ranskanbuldoggi tai bostonkntdrrieri olivat heuttäytyneet autettavista dominsnteiksi ja raiskasivat sen, ja sillä kueli vähän sinersi. Se jäi paikoilleen loikomaan pystyasennossa, leuka lattiaa vasten, ja vaikytti olevan läsnä, mutta oli paikoillaan vielä seuraavana päivämä piolen päibän aikaan. Näin jälkikäteen huomasin, että kaksi päivää aiemmin olin kurkoitranut tonttutaiyokurkoitukseeni koiristani, että sanovat vuh mutteivät tappele henkensä edestä vaan omaavat seurakoiran sosiaalisia taiyoja, ja että japaninpystykorvani kerran tappeli scäferin kanssa, hävisi muttei vahingoittunut, josta syystä Vaspukka alkoi pelätä uutta tappelua. Olin myös kurjoittanut tonttutaitokirjoitukseen rakdnnustaidon ohjeita ja ilmassa olu, että britit rake sivat katefraalkn, jolle halusivat ryövätä Vaapukan parantajantaidot. 

Yritin ottaa selvää koirien hautaamisesta mutta kaikki vaihtoehdot olivat kamalan kalliita. Talonmies toi mustan jätesäkin ja nostin koiran siihen. Talonmies vei sen pois. Myöhemmin oli roskakatoksrn lattialla kukkia kuin Lintulan nunnaluostarissa oli ollut mutta paljon enemmän.

 

No jaa, voihan olla, että näissä vaatteissa tänään ( tummanruskea paita ) tuli kirjoitettua ihmeparantajan kuolemasta, josta ei jäänyt jälkikäteen ikävä olo, suru vain jäi ja iso muutos jatkuvassa seurassa. 

23. elokuuta 2022   Espoon Leppävaaran ostoskeskus Sellossa on Alepa-ruokakaupalla nykyään valkoisia olemukseltaan osan aikaa japaninoystykorvani Vaapukan näköisiä automaattisia ostosten kuljetusrobotteja, joilla voi tilata ruokakassin jalkakäytävälle kotitalonsa lähelle. Niitä on yleensä muutama odottamassa Alepan edessä ja yksi tai kaksi kruisailee lähettyvillä. Ehkä niille toivotaan parantajantaitoja ihmepsrantavalta eläimeltä. Vai voiko olla, että ihmeparantamistaitoisten eläinten kysyntä olisi noin suuri, vai Jeesukseen vertsutuvan kuolkeistaherättämistaitoisen? Siis onko ostosten kotii kuljetuksen lusäksi kysyntää vaapukkamaisille koirille kovkn paljln? Tämä blogi, www.parantaminen.info ja pitkä kirjoitukseni joulutonttujen taidoista learntalents.blogspot.com , ehkä myös koirieni sirkuspäiväkurja yli kymmenen vuoden takaa lukevatkoirat.blogspot.com vastaavat osaltaan tuohon kysyntäön. Jos koiran haluaa, niin olennaista on, että se olisi itselle sopivaa rotua ja väriä sekä yksilö, josta pitää. Mutta linnuthan ovat ne, jotka ovat erikoistuneet keväisin herättämään hyönteiset. 

26. elokuuta 2022    Japaninpystykorvakoirani Vaapukka kun teki jollakin henkisellä puolella valtavan määrän kuolleista herättämisiä ja ooetti taidon muillekin, niin vaikutelmani oli, että se oli asemaltaan Jeesukseen vertautuva. Nyt kun on yli kolme vuotta sen kuolemasta, tuntuu, että Jeesus vertautuu Vaapukkaan eikä toisin päin. 

31.8.2022   jos Vaapukka eläisi sairaanhoitajien seurassa mutta olisi mennyt huonoille teille, kun on Jeesukseen vertsutuvan verran kuuluisa, ja jos on kobin ihmisvaikutteinen, niin mikä neuvoksi. Ihmisille ja siis Vaapukallekin olisi hyvä ohje "Elä ja anna toisten elää", se yleensä auttaa paljon. Lisäksi olisi hyvä olla elämänviisas, jottei jokin paina mieltä, ja olla tervehenkinen, missä on hybä välillä mennä toidten ohjeen mukaan esim että lähdetäänpä nyt kävelylle, se telisi hyvää, niin rytmi on toisen elämänviisaus tuovat jotenkin tuulettuneen sivistyneen tapaan hyväätekevän vaikutuksrn, kun taas ihan vain omin.päin näkemys myttyyntyy joskus.

30.8.2023   Välistä voi jotain henkistä kautta vilkaista jotakin japaninpystykorvaa, joka ehkä on Vaapukka jatkamassa elämäänsä toisten seurassa, kenties aina vain uusien ihmisten, lähknnä sairaanhoitajien työssä mukana. Muttei ole näyttänyt meinknki aina olevan viisasta. Onkohan tänä kesänä tai keväänä sanoin tuollaisen silmäyksen aikana Vaapukalle, että jos sillä mäkyy olevan asema Jeesuksen asemaan vertautuva, niin sen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota hallinnolliseen puoleen, sairaanhpitajat hhteiskunnan ja maailman osina, ja miettiä sitä hallinnon tapaan, hallinnon vahvuuksin, joita sen olisi ryhdyttäbä kehittämään itselleen, eikä vain sairaanhoitajiin liittyvänä, sillä kyllä he vaikuttavat muohin paöjon, etenkin jos heitä on kobin monta. Tänään mainostin blogistani tekemääni ekirjaa yliopisto-opiskelijoille ja linkin lähettäessäni hämmästyin osoitetta https://www.amazon.com/dp/B0CGX4PVQJ/ref=monarch_sidesheet mikä selittyi kun ko sivulla ja ekirjan sivulla lli vanha kuva Vaapukasta ja Banjosta ja kjmmassakin kuvassa Vaaåukka oli tosiaan monarkkimaisen mäköinen. Vaapukka oli hyväoppinen jo pentuna, kerran sanoi parissa ivässä juuri oppineensa papiksi, kun se vaikutti tarpeelliselta. Ehkä se tosiaan on vieläkin hyväpäinen ja nopea oppimaan. E-kirjan jos ostaa, niin siinä ln kopioi tioikeus unlimited.