Jos olemme kovin energisiä ja huomiomme on erinomainen ja eloisa, osaamme tarttua moneen onneen ja välttää monta epäonnen kolhua, ikään kuin nousemme olosuhteidemme yläpuolelle, joskus korkeallekin. Jos taas olemme maassa, voimamme menettäneitä, sumuisin mielin, huomiomme piirissä on aukkoja, mielialamme ei jaksa piristää ketään, emme jaksa suhtautua rakentavasti vaan jotenkin vain tai jopa kaadamme jaksamattomuutemme toisten kannettavciksi, niin silloin törmäämme kohtalon kolhuihin suoraa päätä, olemme ympäristömme armoilla. Jos oikein väsyneitä olemme, vanhingoitumme ja jopa kuolemme pois. Onnekkuutemme eli eloisuutemme ja hyväntuulisuuteme määrä määrää kohtalomme. Onnekkuutta voi lisätä tervein elämäntavoin - ei vain urheillen vaan koko maailman hyvää ajaen, toivoen omasta puolestaan hyvää hyville ihmisille ja luontokappaleille, herkistyen ihailemaan luontoa ja maailman ystävällisiä hyvin toimivia puolia - virittäytyen sen aallonpituudelle mikä on toimivaa ja tervettä, antaen kapasiteettinsa laajeta rukouksen ja muun aistien ym. havaintokyvyn herkistymisen myötä niin, että löytää viisaita kokonaiskuvallisia ratkaisuja, jotka kantavat yli vaikeiden tilanteitten. Oppia tervehenkiseksi, elää terveesti elämän joka saralla, ottaa mallia rukouksen jälkeisestä herkistyneestä mielentilasta tehden sen näkökulmasta elämänohjeensa, arvostaa tunteita ja onnea ja tervehemnkisyyttä, elää niiden mukaan.
Samasta aiheesta neuvoo selkeämmin http://kuolemastajasurusta.blogspot.fi/2012/03/lahestyvan-kuoleman-ennustaminen.html , luepa se myös!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti