Menetyksen tunne jonkun kuoltua

Jos joku läheinen henkilö kuolee ja surussaan nojaa joko tähän tai muuhun henkilöön, niin itselle omaan tunne-elämään ja sosiaalisuuteen tulee vahvasti vaikutteita näiltä. Jos nämä olivat nojaavaisempia sosiaalisesti kuin itse olet, niin tunnet menetyksen suurena. Nojaavaisuuteen usein liittyy se, että henkilö itse ei ole osannut tai viitsinyt huolehtia asioita hyvälle tolalle ja niin tunteet lyövät yli järjen ja muihin nojaaminen paikkaa puutteet. Se ei siis ole tunnekuohun tuomaa holtittomuutta vaan tuon toisen tavallinen piirre, joka näkyy isossa asiassa vahvemmin. Jos taas toinen, jhon nojaat, on itsenäinen luonne, menetys ikään kuin menee ohitse suuremmitta kuohuitta. Kuitenkin juuri itsenäinen ihminen on se, johon muut ovat voineet nojata ja joka on ollut välittävä omasta osuudestaan huolehtiva ihmissuhde.